Pikkuväki 5 viikkoa

Varoitus: video sisältää ihqusöpöilyä!

Tällä viikolla onkin ollut paljon tohinaa. Pikkuväki telmii jo riehakkaasti leikkikehässään ja valpastuu heti pyytämään syliin, kun tulee lähelle. Ihan parhautta pennuista on päästä juoksemaan pitkin makuuhuonetta. Koordinaatiokyky kasvaa sellaista vauhtia, että kohta leikkikehä on turha ja taaperot voi päästää vapaasti pentuhuoneeseen touhuamaan.

Katla-emon maitobaarilla käydään ahkerasti, mutta raksutkin ovat alkaneet maistua. Tarjolla on sekä baby- että kitten-nappuloita, joita kumpiakin napostellaan. Emo ja muut aikuiset kissat kyllä kylmästi söisivät lasten ruoat heti, kun silmä välttää. Miten voikin nämä babyraksut olla niin vastustamatonta herkkua… Painot nousevat edelleen tasaisesti. Bardarbungan miehekkäät mitat olivat tänä aamuna 726 gr, tytöt tulevat viitisenkymmentä grammaa perässä.

Viikonloppuna tutustuttiin sitten hiekkiksen ihmeeseen. Ensin puhtaalla hiekalla piti käydä makaamassa, sitten sitä piti haistella ja viimein jollakulla sytytti: tämähän on vessa, kaverit. Miten ylpeä sitä voikaan olla pikkuisistaan, jotka ekaa kertaa käyvät potalla :D. Kakkoset eivät vielä ole yhtä hyvin hallinnassa, kun aamulla saattaa raksubaarista löytyä yön tuotoksena kiekuroita.

Rekisteröintikin alkaisi olla ajankohtaista. Askjan kuvio on kyllä vieläkin täysi mysteeri. Paras arvaus on täplikäs ja sillä sitä sitten mennään. Hauska viikonloppukin on edessä. Lähdemme Leon kanssa Tampereelle Pirokin näyttelyyn. Pikkumies on viimeistä kertaa nuorten luokassa. Ja nähdään pitkästä aikaa ihanainen Kasper. Sokerina pohjalla on Ringon ja Mozartin osallistuminen. Siis mahtava poppoo kisupoikia paikalla. Ja saa tavata kissaystäviä. Ja päästä juttelemaan taas mukavia. Jeee!

Taaperotouhut alkoivat

Valokuvaaminen alkaa olla jo haasteellista, kun mallit haluaisivat juosta päätä pahkaa sängyn laidan yli

Pennut päättivät, että rauhallista elämää on vietetty tarpeeksi ja nyt on aika panna tohinaksi. Tämä viikko on sujunut ahkerien istumis- ja kävelyharjoitusten parissa. Paini on myös palleroille mieleen. Viritin pentupesän ympärille pentuaitauksen, joten taaperoilla on turvallinen leikkikehä liikuntaharjoituksille.

Koko porukka on tosi kiinnostunut ihmisistään. Leikkikehä on ihan vuoteeni vieressä ja aamuisin on ihana herätä ja kurkata sängyn viereen, kun sieltä nallittaa katsoa pieniä kisunassuja uteliaana vastaan. Ja voi sitä riemua kun ihmiskiipeilyteline kapuaa leikkikehään istumaan. Askja varsinkin on heti ryömimässä syliin iloisen kehräyksen säestyksellä ja Krafla heti perässä. Heklasta masurapsutukset ovat parhautta ja Bardarbunga kokeilee pikkuruisia, mutta niin teräviä, hampaitaan sormiin ja varpaisiin – tosin nuolaisu tulee heti perään.

Kiinteää ruokaa on tarjottu tutustuttavaksi, mutta tähän päivään asti se on toiminut lähinnä pentujen jalkakylpynä ja esteenä juoksuradalla. Mutta tänään Hekla ja Bardarbunga keksivät, että kaverit, tässähän on syötävää! Ihana ääni tuo pienien suiden nassutus ja maiskuttelu, kun he makustelevat uutta makua ja ruoan rakennetta. Saas nähdä, milloin Askja ja Krafla liittyvät baby moussen ystäviin. Katlalla on maito vielä riittänyt, vaikka Bardarbunga pinkaisikin tänään upeasti jo 600 gramman rajan yli ja tytöt tulevat ihan perässä. Mutta kyllä emo jo aika riutuneelta näyttää. Paino on laskenut vähän päälle kolmeen kiloon ja kaunis turkki on muisto vain.

3-viikkoisten kuulumiset

Palleroiden viikko on kulunut taas tutuissa merkeissä. Painot ovat nousseet tosi kivasti ja Katlalla tuntuu maito riittävän edelleen.  Punnitustulokset tänä aamuna olivat:  Askja 402 gr, Krafla 434 gr, Hekla 455 gr ja Bardarbunga 475 gr. Tosi tasainen pentue ulkonäön lisäksi myös painoissa :D. Lisäruoalle ei tunnu olevan tarvetta, mutta viikon päästä voisi baby moussea jo tarjota pikkuisille maisteltavaksi ja naperreltavaksi, jos painokehitys ei aiemmin tee siitä ajankohtaista.

Askja on jo kovasti kiinnostunut tapahtumista ympärillään ja ihmisistä. Hänen liikkumisensa on myös paras pentueesta. Innokkaita pakoyrityksiä pentupesästä on bongattu! Toiset ovat jo rauhallisempia, vaikka mönkivät kyllä pesän suulle moikkaamaan ihailijoitaan. Nyt on alkanut se suloinen masuttelukausi, jolloin pennut kellottelevat selällään ja nauttivat kovasti masusilityksistä. Katla-emoakin on alettu huitoa tassuilla naamaan. Ei varmasti mene kauaa, kun pesässä on täysi meno!

Nallukat 2 viikkoa

Krafla ja Hekla 2 viikkoa

 
Naperoiden toinen viikko on sujunut samoissa merkeissä kuin ensimmäinenkin. Eli syömistä ja nukkumista. Suurin muutos on ollut silmien aukeaminen koko porukalla. Vielähän he eivät varsinaisesti näe, vaan erottavat valon ja varjon, mutta siitä huolimatta pienet päät nousevat pentupesän hämärästä valoa kohti, kun heitä tulaan ihastelemaan. Kuulokin on alkanut kehittyä ensimmäisen viikon aikana.

Liikkuminen on edelleen raahautumista. Onneksi matka maitobaariin on lyhyt. Katla on hoitanut emon tehtäviään edelleen kiitettävällä antaumuksella. Pentujen painot nousevat tasaisesti. Bardarbunga painoi tänä aamuna 364 gr ja tytöilläkin painot keikkuvat yli 300 gramman.

Pennut suhtautuvat myös tyynen rauhallisesti punnitus- ja sylittelytouhuihin. Joskus saattaa kyllä kuulua pieni huokaus, mutta muutoin kisuvauvoja saa pitää poskea vasten ja nuuhkia täydessä hiljaisuudessa. Liekö Leo käynyt opettamassa huokailunkin - hänellä se on mahtavan teatraalinen alistumisen ilmaus syliin nostettaessa ;).
 

Tuttipullopuuroa

 

No niin, taas tällainen päivä. Pennuilla ei mitään hätää - karvaton emäntä vaan näköjään menettää viimeisimmätkin muistin rippeensä. Tässä kuvassa ei ole nykytaiteen museon uusin huippuhankinta, vaan meikäläisen installaatio, joka saatiin aikaiseksi keittämällä pentujen tuttipulloja steriloinnin vuoksi. Ehkä hippasen liian pitkään.

RC:kin yllätti. Tilasin pentupakkaukset viime viikolla ja tänään jo kuriiri toimitti ne kotiovelle. Tosi upeeta. Raksut tosin ovat Maxi Junioria ja pussin kyljessä schäferin kuva. Joku on tainnut erehtyä. Mitä ilmeisimmin minä olen taas säätänyt jotain tilausvaiheessa.

Eipä sen kummempata tällä kertaa.

Tulivuorivauvojen ensimmäinen viikko

Teemanimensä vastaisesti tämä naperosto on rauhallisin koskaan meillä syntyneistä. Vauvat ruokailevat antaumuksella maitobaarissa ja nukkuvat. Mitään ylimääräistä haahuilua pitkin pentupesää ja kitinää ei ole. Olennaiseen keskittyminen onkin tuonut tulosta - painot ovat nousseet tasaisesti ja ilahduttavan hyvin. Heillä ei ole myöskään kiirettä silmien aukaisun kanssa. Tänään vain Bardarbungan silmät ovat aavistuksen verran raollaan.

Katla on siis ensikertalaisenakin aivan mahtava emo, joka ei stressaa tai hermoile turhia. Pennut ovat saaneet olla rauhassa pentupesässä eikä heitä ole edes yritetty kuljettaa muualle. Palvelijat saavat punnita ja kuvata naperoita rauhassa. Emo vain kehrää ja siristelee silmiään, kun ihasteltava vauva palautetaan hänelle. Katla pudotti painoaan vain kilon verran synnytyksessä. Olisi voinut kuvitella painonlaskun olleen suurempikin, kun pentujen paino oli sentään 120 gr suurimmalla osalla. Nopeasti laskien pentu+istukka+neste painoi siis noin 200 gr. Olen tosi tyytyväinen, että emo on hyvässä kunnossa. Nyt hän jaksaa hyvin imettää ja hoitaa pentujaan.

Muu lauma on käynyt tervehtimässä pieniä tulokkaita. Leon pikkupötkylät ovat lumonneet täysin. Dumle ei vielä ole osallistunut vauvojen hoitoon, mutta istuu pentupesän vieressä pitkät tovit hyvin mietteliään näköisenä ja nuolee emon huolellisesti, kun tämä tulee jaloittelemaan pentuhuoneesta. Cata kävi vain toteamassa tilanteen ja Sasuakaan eivät vauvat näytä paljoakaan kiinnostavan.