Vuodenvaihteen mietteitä

Cata laumoineen toivottaa kaikille Onnellista Uutta Vuotta!

Onkohan Samoan malli iskenyt minunkin kalenteriin, kun vuodet tuntuvat toisensa jälkeen yhä lyhyemmiltä ja vilahtavat ohi tosi nopeaan. Kissalan puolella olikin vilkasta. Kolme pentuetta ja kaksi uutta kissaa kotiin! 

Iloja, ja varsinkin suruja on riittänyt. Heti tammikuussa syntyivät ensin Sasun pennut Mozart, Helmi ja Pai. Ja parin päivän sisään Helinän vauvat Kasper, Jesper ja Tigru. Valitettavasti molemmista pentueista menetimme yhden pennun. Sasun pienokainen kuoli yleisbakteremiaan kahden päivän ikäisenä ja Helinän tyttövauva jouduttiin nukuttamaan kitalakihalkion vuoksi. Koskaan aiemmin en ollut menettänyt yhtään pentua, joten kokemus oli musertava. Huolta lisäsi vielä kehityshäiriöstä johtuva Pain silmän poistoon johtanut tulehdus, joka kuitenkin saatiin eläinlääkärimme taidon ja sinnikkään hoidon avulla hoidettua ja tyttö voi nyt hyvin. 

Heinäkuussa syntyneessä Katlan pentueessa oli myös yksi ennen synnytystä kuollut pentu. Loppuvuoden hirvein tapahtuma oli Winstonin kuolema FIPpiin. Jos tilastollisesti pentujen kuolleisuusaste on 5-7%, niin tilastot on meidän osalta kuitattu eikä vastaavaa koettelemusta tarvita enää koskaan. Neljä pentua  vuoden sisällä syntyneestä 13:sta on prosentuaalisesti hirveä määrä. Kaiken kaikkiaan kissalassamme on syntynyt 33 mettisvauvaa sijoitus- ja hoitopentueet mukaan lukien.

Helmikuussa tuli Leo Norjasta silmäteräksemme. Pojasta on kasvanut iso nuori herra, joka vain komistuu kasvaessaan. Kollittelut tosin alkoivat turhan varhaisessa vaiheessa – jo puolivuotiaana käytiin ensimmäisiä kertoja merkkaamassa paikat omiksi.  Leosta on tulossa isä helmikuun alkupuolella Sasun pentueelle.

Helinän pentueesta Kasper muutti Lieteen Annen luokse kasvamaan. Tigrulle kuuluu hyvää, mutta Jesperin kuulumiset katkesivat miltei heti luovutuksen jälkeen. Sasun pennuista Mozart on kasvanut upea nuori mies, joka omistajansa suostumuksella on käytettävissä sulhaseksikin. Uutisia vaihdetaan ilahduttavan usein ja yhteisellä näyttelyreissullakin on käyty. Helmin viimeisimmät terveiset sain kesällä, joten tuoretta päivitettävää ei ole.  Pai hengailee mettisystäviensä kanssa Minskin luona, jonne myös Bossen omistajuus siirtyi sijoitussopimuksen täytyttyä marraskuussa.

Toukokuussa meille muutti Annen luota ihastuttavaluonteinen Katla pentujen merkeissä. Hän järjestikin kasvattajan oltavat odotusajan suhteen ensiluokkaisesti. Heti HCM-ultrauksen jälkeen alkoivat mourut, Bosse sulhasena miellytti ja astutus onnistui ensimmäisellä kerralla. Katlan pentue:  Askja, Heleka, Hilima ja Winston, syntyi 26.7. Katla muutti takaisin omaan kotiinsa pentujen luovutuksen jälkeen marraskuussa. Pennuista Hilima jäi meille Määtän Ninan kanssa yhteisomistukseen ja tulevaisuus näyttää, tuleeko hänestä emo kissalaamme. Hilima asuu tosi mukavassa sijoituskodissa Maijan luona. Helekasta tuli Hännisen Taijan kultamuru ja kenties kissalan ensimmäinen emo. Taija antoi myös kodin Helinälle, jonka yhteiselo muun lauman kanssa koki kovia kolhuja pentujen jälkeisessä kuningatarhuumassa. Kiitos Taija! Askjasta ja Veerasta tuli erottamattomat heti syntymästä, joten pikkumies jäi kotiin lemmikiksi.

Eläinlääkäriä tarvittiin myös Catalle, joka söi maaliskuussa ompelulankaa. Se kuroutui suolistoon ja kuin ihmeen kaupalla rakas mummelimme selvisi kahdesta isosta leikkauksesta. Cata parani rakastettavaksi itsekseen eikä turkistakaan enää huomaa, että kesä vietettiin villakoiramaisessa turkkistailauksessa.

Lokakuussa meille muutti Niemisen Katin kasvatti, ihana ruusunnuppu, kirsikankukka Madde sijoitukseen. Iso kiitos, Kati, luottamuksesta. Olen ihan myyty tähän reippaaseen, isoon ja tosi kauniiseen tyttöön!

Näin vuoden vaihtuessa pitää taas tarkastaa ensi vuoden tavoitteet ja suunnitelmat. Pentuerintamalla tapahtuu edelleen. Helmikuussa siis syntyvät Leon ja Sasun pennut. Loppuvuodesta katsellaan sitten Hiliman tilannetta. Ja Katilla lienee omat suunnitelmansa Madden suhteen.

Näyttelyissä käydään entiseen tahtiin, eli harvakseltaan. KesKissiin helmikuulle on jo ilmoitettu Leo ja Madde sunnuntaiksi. Huhtikuun Istokin näyttelyyn on alustavien suunnitelmien mukaan tulossa mukava kokoontuminen, kun kasvatteja on tulossa paikalle aina A-pentueen Nikestä lähtien. Tätä näyttelyä on mukava odottaa!  Muita näyttelysuunitelmia ovat Pirok toukokuussa, Keskis kesäkuussa, Porok heinäkuussa ja Isrok taas syyskuussa.

Kissatietoutta lisätään taas Pawpedsin kursseilla, jos G3-kurssi englanniksi sekä Ulrikan lupailema NFO Special järjestetään tämän vuoden puolella. Kokemuksista viisastuneena aion myös seurata tarkkaan liittokokoukselle tehtäviä ehdotuksia sekä Fifen esityslistaa/pöytäkirjoja. Näistä tulee tietoa tänne enemmän heti, kun saan aineistoa käsiin. Toivoisin myös vilkasta ja avoimempaa keskustelua vaikkapa Facebookiin perustetulla NFO-kasvattajat Suomi-sivustolla. Hömppä on ihanaa, mutta asiapuoli on valitettavasti jäänyt pahasti sen jalkoihin.

Yhdistyspuolella käyn katselemassa SRK:n rinnalla CFF:n toimintaa siten, että ensirekisteröin kyllä pennut Fifeen, mutta kokeen vuoksi myös tähän toiseen järjestöön. Tosi huonosti perustellut, suunnitellut ja tiedotetut kasvatussääntömuutokset ja –suositukset olivat kimmokkeena tälle päätökselle.  Teen vertailua ja kirjoittelen kokemuksia vuoden mittaan tänne blogiin.

Kiitos teille kaikille ihanille kasvattien omistajille ja kasvattajaystäville, jotka olette olleet iso ilo ja tuki vuoden mittaan! Toivotan teille ja kaikille muillekin blogin lukijoille entistä parempaa vuotta 2012!

Talvipentuja tulossa!

Leo ja Sasu viettivät kuherruspäiviä 27-30.11. Sasun nisät ovat punertaneet jo reilun viikon ajan ja painokin on noussut kolmisensataa grammaa. Eikä tämän hellyydenkipeämpää tyttöä ole taas aikoihin nähty. Kaikki onnellisen odotuksen merkit ovat siis havaittavissa, mutta varmistuksen vuoksi kävimme tänään ultrassa. Ja siellä näkyi 3-4 pienen vauvan sydämen sykintä.  Ihanaa, nyt voidaan keskittyä täydellä varmuudella emon huolelliseen hoitoon ja kiihkeään odotukseen!

Ensimmäinen laskettu aika on 1.2., mutta edellisellä kerralla Sasu synnytti vasta 70. raskausvuorokaudella, joten helmikuun ensimmäinen viikko on sitten ympärivuorokautista päivystystä synnytyksen alkamisen varalta. 

Tätä yhdistelmää odotan todella mielenkiinnolla. Tulossa on mitä suurimmalla todennäköisyydellä mukavan kokoisia jälkeläisiä. Onhan Leo todella muhkean kokoinen poika ja Sasukin ihan mukavan kokoinen raameiltaan. Molemmilla vanhemmilla on isot ja kauniin malliset korvat, pitkät hännät ja hienot turkit. Kirsikkana kakussa on Sasun vahva leuka, joka valitettavasti on katoavaa norskiperinnettä kauniin pyöreän päälaen ja korvatupsujen lisäksi. 

Väreissä on odotettavissa hopeapentuja tabbyinä ja täplikkäinä valkoisella, tosin savut ja yksiväriset myös mahdollisia. Sasun ensimmäisessä pentueessa ei ollut yhtään sinistä, joten diluutiopennut eivät ole todennäköisiä. Ja voihan mukaan putkahtaa ruskeita ja mustiakin – tosin äärettömän pienellä todennäköisyydellä. Mutta luonto ei paljon meidän ihmisten tilastomatematiikasta piittaa, kuten aikaisemmillakin kerroilla on jouduttu toteamaan. Tulkoon vaikka vihreäruudullisia, kunhan kaikki menee hyvin!

Lisälöydöksiä FIFé GA:n pöytäkirjasta

Yhä surkuhupaisammaksi käy tämä kasvattaminen. Aloin penkoa FIFé GA:n päätöksiä ihan ajatuksella ja löytyihän sieltä nämä seuraavat mettiksiä koskevat muutokset:

Silmien väri

Vuoden 2012 alusta lähtien on silmien värin rekisteröinti pakollinen paitsi kokonaan valkoisille kissoille, myös vaneille ja harlekiineille. En ole huomannut tästäkään mitään ohjetta aiemmin, mutta on kyllä voinut mennä ihan ohi silmien, kun näitä high white-kissoja ei ole ollut, ja suunnitelluista yhdistelmistä ei mitä suurimmalla todennäköisyydellä synnykään.

Suositukset siitoskissojen testeiksi

Tämä nosti verenpaineen sitten taivaisiin:  röntgenkuvaus patellaluksaation ja lonkkaniveldysplasian varalta. 

Patellaluksaatio tarkoittaa polvilumpion sijoiltaan menoa.  Periytyvyyden mekanismi ei ole tiedossa. Patellaluksaatio on synnynnäinen ja jaetaan vian vakavuuden perusteella neljään eri asteeseen.

Lonkkaniveldysplasia  eli Hip Dysplasia on lonkkanivelen kehityshäiriö, jossa lonkkamaljakko ja reisiluun pää eivät sovi täydellisesti yhteen. Jo lievästi sairaissa ja löysissä lonkkanivelissä voi esiintyä kulumista, mikä voi johtaa nivelrikon syntyyn.  Sairaus on perinnöllinen ainakin koirilla ja sen puhkeamiseen vaikuttaa suuri joukko geenejä sekä erilaiset ympäristötekijät.

GA:n pöytäkirjaan oltiin nämä suositeltu testattavaksi perskeiltä, exoilta, cooneilta, norskeilta, abyiltä, bengaleilta, devon rexeiltä ja sompuilta. Hyvin sekalaisesta seurakunnasta siis kyse. Mistään ei kyllä ole löydettävissä tilastoja, montako patellaluksaatiodiagnoosia on mettiksille tehty. Itse en tiedä ainuttakaan.

Ymmärrän ja kannatan täysillä GSD4- ja HCM-testausta. Jenkeissä PKD on jostain syystä rodun ongelmana – lieköhän geeniperimää siellä rikastettu vähän perskillä jossain välissä, kun siellä valtavirran kissajärjestöjen rekkaussäännöt ja menettelyt eivät ole siitä tarkimmasta päästä. Mutta PKD-testikin on helppo, verikokein testattava sairaus. 

Mutta nämä röntgenkuvat: kyllähän laitteita varmasti löytyy, mutta onko asiantuntevia lausujia. Epäilenpä, ettei ole. Ainakaan koko maan kattavasti, kuten ei ole HCM-ultratulosten tulkitsijoitakaan. Asetelma ei siksi todellakaan suosi pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvia kasvattajia. Kuvaus- ja matkakustannukset eivät voi olla vaikuttamatta jollain aikavälillä pentujen hintatasoon, joka jo nyt alkaa olla tavalliselle ostajalle kipurajan kynnyksellä, ja houkutus ottaa puolinorjalainen rekisteröidyn sijaan on varmaan monelle suuri.

Erikoista tässä suosituksessa on se, että esim. lonkkadysplasian asteista ei ole kuvattu mitään. Koirillahan asteet menevät välillä A-E. Mikä lasketaan kissalla jo vakavaksi asteeksi? Missä iässä kissat on kuvattava? Mettis kehittyy niin hitaasti, että onko esimerkiksi vuoden ikä liian aikainen ajankohta? Kuka kerää lausunnot siten, että kaikki, myös ne epäsuotuisat, tulokset kirjautuvat johonkin luotettavaan tietokantaan?

Ja miten tämä vaikuttaa mettiksen geenipooliin? Pelkonahan on se ikuinen geenikannan kaventuminen. Olisi ihan mukava kuulla muidenkin pohdintoja näistä asioista, kun hyvin hiljaista tällä rintamalla on ollut.

Pöytäkirja löytyy tästä osoitteesta

GSD IV-tulokset - miten näiden kanssa menetellään?

Ajattelinpa sitten valaista muitakin kiinnostuneita ensi vuoden alusta voimaan tulevasta mettisten GSD4-testauksen käytännöistä. Tähän mennessä kun ei täsmällistä ohjeistusta ole tullut kasvattajille tai siitosurosten omistajille, vaan tiedot ovat olleet jopa virheellisiä. Lähetin sen vuoksi kyselyn Kissaliiton toimistoon, miten tulosten kanssa pitää menetellä oikein. Kiitos, Miila, että vastasit täsmällisesti ja ymmärrettävästi. Tämä menettelytapaohje perustuu omaan tulkintaani saadun vastauksen perusteella.

Vuoden 2012 alusta tulee kasvatukseen käytettäville norjalaisille metsäkissoille pakolliseksi GSD IV-testaus siten, että 1.1.2012 ja sen jälkeen tapahtuneista astutuksista syntyvien pentujen vanhemmat on oltava testattuna ennen astutusta.  Mikäli kissa on GSD IV-kantaja, ei sitä saa käyttää siitokseen kuin homotsygootin N/N kissan kanssa. 

Sääntö ei siis koske vuoden 2011 puolella tapahtuneista astutuksista syntyviä pentuja, toisin kun Mettis-lehden tiedote antoi ymmärtää. Siinä nimittäin todettiin, että 1.1.2012 alkaen pentuja ei rekisteröidä, jos vanhemmilla ei ole testaustuloksia, jotka on otettu ennen astutusta.

Tulosten toimittaminen Kissaliitolle on kissan omistajan vastuulla. Samoin uroksen tulosten toimittaminen naaraan omistajille. Ulkopuolisten kyselyihin kissojen testauksista ei Kissaliitto vastaa, vaan vain kissan rekisteriin merkitty omistaja saa tiedot.

Testaustulos hyväksytään vain, mikäli sen mukana tulee eläinlääkärin todistus kyseisestä näytteenotosta. Eläinlääkärin todistusta varten on SRK:n sivuilla vakiolomake, ulkomaisista testaustuloksista ei SRK:n lomaketta vaadita, vaan se voi olla vapaamuotoinen ja sisältää tiedot tuloksen lisäksi kissan tiedoista tunnisteineen (sirunumero ja/tai rekisterinumero), näytteenottotapa-, näytteenottaja- ja näytteenottopäivätietoineen. Kissaliitto lähettää vastaanottokuittauksen sähköpostilla tuloksen lähettäjälle, joten muistakaa liittää email-osoitteenne tulosten mukaan.

Mikäli tulos eläinlääkärin näytteenottotodistuksen kanssa on jo toimitettu Kissaliiton tietokantaan tallennettavaksi, ei sitä tarvitse toimittaa uudelleen. Testaustulosta ei merkitä rekisterikirjaan, joten niitä ei tarvitse uusia. Harmi sinänsä, sillä se olisi ollut helppo keino tulevaisuudessa jäljittää linjojen tietoja. 

Pawpedsiin voi kissojen testituloksia lähettää sähköpostitse osoitteeseen gsdiv@pawpeds.com. Kannattaa kuitenkin huomioida, että tulokset eivät lähettämisestä huolimatta kirjaudu sinne jostain syystä. Olen lähettänyt omien kissojeni  tulokset sinne jo kahdesti, mutta edelleenkään kaikki eivät siellä näy. 

Mikäli kissan vanhemmat on asianmukaisesti ja tulos näytteenottotodistuksineen on lähetetty Kissaliittoon, ei kissaa tarvitse enää erikseen testata.  Onneksi tässä asiassa voitti järki, eikä puhtaiden (genotyyppi N/N – ei-kantaja) vanhempien jälkeläisiä tarvitse turhaan testata.

Testejä on otettu jo vuosia, mutta eläinlääkärin todistus näytteenotosta on voinut jäädä epähuomiossa puuttumaan. Mikäli sitä ei ole saatavissa, ei tulosta valitettavasti voida hyväksyä. Mikäli se kuitenkin on olemassa ja tiedot ovat lähettämättä Kissaliittoon, kannattaa ne toimittaa nyt Kissaliiton toimistoon.

Näistä kissoista olen lähettänyt tulokset Kissaliittoon: FI*Marmatin Catarina, FI*Cat'omatic Charming ChaCha, S*Seerath's Nekobasu, N*Migoto's Leopold, Sassiscaja from A-Riverway*CH. Täten E-pentueen ja Tulivuoripentueen lapsia ei tarvitse enää testata. Joillakin muillakin pentueilla vanhempien testaustulokset kyllä on ja pennut ovat ei-kantajia, mutta esim. urosten tietojen toimittamista Kissaliittoon en luonnollisesti ole voinut tehdä.Tämän vuoksi nämä kissat on testattava ennen siitokseen käyttöä, vaikka puhtaita ovatkin.

Kotisivujen askartelua

Aikani kuluksi sain viimein aikaiseksi uudistaa kotisivujen ulkonäön. Ajatus oli muhinut pitkään ja useita ideoita ehdin testatakin viimeisen vuoden aikana, mutta aika ei riittänyt sitten remontin loppuun viemiseen. No nyt on uutta ja toivottavasti silmä ei väsy näihin ainakaan pariin vuoteen. Sen verran iso revohka tuo värkkääminen oli.

Tykkään askarrella html-koodin ja Java Scriptien kanssa. Ideoiden hakeminen netin ihmemaasta on myös kiintoisaa – joskus implementointi onnistuukin. Valmiiden palvelujen, kuten kotisivukone, kautta saa kyllä hienoja sivustoja aikaiseksi, mutta vanha veri vetää kodailemaan ;). Nykyinen tehtäväkuva kun ei päästä koodin lähellekään ja ehkä se on parempi niin ihan asiakkaita ajatellen.

Niin innokas en kuitenkaan ollut, että olisin pyörän halunnut keksiä uudelleen. Webistä löytyy lukemattomia hienoja lay out-malleja ja ihastuin tähän free CSS-templates.org-sivuilla olevaan pohjaan. Hienointa näissä on, että mallia voi muokata mieleisekseen tyylitiedoston muutoksilla.

Tavoitteena oli alun perin, että etusivulle päivittyisi automaattisesti blogikirjoituksen ensimmäinen kappale. Hienoja vimpaimia tätä varten onkin olemassa, mutta nämä selainpahukset käyttävät atom feediä ihan eri tavoin. Ja  Chrome ei osaa tulkata sitä lainkaan.

Pohdiskelin, mitä vierailijat haluavat sivuilla nähdä. Palveluoperaattori tarjoaa monipuoliset työkalut sivujen liikenteen analysointiin ja sen perusteella top 10-sivut olivat seuraavat:

1	Näyttelyopas
2	Tee-se-itse näyttelyverhot
3	Pennut
4	Pentueet
5	Tulivuoripentue
6	Meistä
7	Mettiskuvaus
8	Linkit
9	Kissat
10	Harkittavaa ennen pennun hankintaa

Näyttelyverhojen teko-ohje ja näyttelyopas ovat myös ladattavissa pdf-muodossa ja ilmeisesti ne ovat olleet hyödylliset useiden käyttäjien mielestä, kun latauskertoja on molemmille tiedostoille satoja. Tuntuu mukavalta, että voi olla avuksi jossain :).

Kävijöitä vuoden 2011 puolella oli 10510, käyntejä 17819, hittejä 219795 ja sivuja 57609. Ilahduttaa, että kotareilla oli kävijöiden mielestä enemmänkin kiinnostavaa tietoa, kun keskimäärin jokaisella käyntikerralla selattiin ainakin 3.  Suosituimpia hakutekijöitä olivat kissalan ja oman nimeni lisäksi näyttelyihin ja terveyteen liittyvät sanat. Selaimista käytetyimpiä olivat Firefox, Internet Explorer, Chrome, Safari ja Opera – tässä järjestyksessä.   

67% vierailijoista oli Suomesta ja 33% muista maista. Englanninkielinen osio siis on tarpeen, vaikka Googlen käännöskone on olemassa hupaisine käänöksineen :D.

Näiden edellä kerrottujen tietojen perusteella sitten toteutukseen sisällön ja selainyhteensopivuuden kannalta.  Työkaluina olivat:

• html-editori KompoZer
• kuvankäsittelyohjelma Picasa3
• kuvankäsittelyohjelma PhotoFiltre
• ja Windowsin Notepad

Netistä löytyivät seuraavat palvelut:

• kuvagalleriat Picasaweb
• lomakemuokkaus ja –lähetys PHP FormMail Generator
• animaatioiden luominen valokuvista picasion.com
• Java Script-arkisto Dynamic Drive

Kotisivutila minulla on ollut vuodesta 2005 lähtien samalla palveluntarjoajalla, tosin firman nimi on vaihtunut useampaan kertaan. Vuosimaksu on vanhalle asiakkaalle edullinen verrattuna näihin kotisivugeneraattoripalveluihin. Pikkasen päälle viidelläkympillä vuodessa saa 650 MB tilaa omalla domain-nimellä + maksuttoman tuen, sähköpostilaatikoita  10 kpl, rajoittamattoman kaistanleveyden, 4 SQL-tietokantaa, 2 subdomainia ja lisäksi lukuisia palvelimelle asennettuja palveluita, mm. palvelun monipuolisen hallintapaneelin. Olen ollut tosi tyytyväinen asiakas. Joskus sähköpostiin kirjautuminen kestää normaalia pidempään ja kerran sivuille hakkeroitiin virus. Tuosta jälkimmäisestä haverista viisastuin sen verran, että vaihdan palvelun salasanaa ainakin kuukausittain.