Ihana SP FI*Cat'omatic Apollo Aureus ja syväonnellinen kasvattaja

Vapusta ja viime päivityksestä onkin vierähtänyt melkoinen tovi. Tässä välissä onkin ehtinyt tapahtua paljon.

Sasun ja Leon naperot muuttivat uusiin koteihinsa äitienpäivän tienoilla. Jäähyväisten aika oli ihan yhtä surulliseniloista kuin aikaisemminkin.  Olen niin onnellinen perheistä, jotka pikku viikarit valitsivat itselleen.

Kesän huippuhetkiä olivat Niken valmistuminen Supreme Premioriksi. Rantapoika, metsien mies, ujo jättiläinen sai tämän tittelin Kempeleen näyttelyssä. Minä sain kunnian kantaa Niken arvosteluun. Ja en muista, milloin olisin jännittänyt aiemmin niin paljon. Tuhannet kiitokset Sirpa kaikesta!!!! Ihanasta rakastavasta kodista Nikelle. Ystävyydestä, luottamuksesta ja tuesta.

Toinen mahtava iltapäivä vietettiin Marjutin perheen kanssa muurinpohjaletuilla herkutellen. Ringo ja Mozart olivat menossa mukana. Mahtavaa seuraa, suussa sulavia herkkuja ja kaunis kesäpäivä. Iso kiitos Marjut kaikesta!

Onneksi oli näitä huippuhetkiä. Muutoin kesä olisi jäänyt mieleen vain hirveimmästä huolesta ja pahimmasta tapahtuneesta. Glittertindin, Lillenin, pikku-ukon elämä loppui liian lyhyeen 21.7. Lillen sairastui vähän uuteen kotiin muutettuaan ylähengitystietulehdukseen, joka tuntui kuitenkin paranevan antibiooteilla. Painonkehitys oli heikkoa ja tulehduskierre alkoi. Lillenin emäntä perheineen teki kaiken mahdollisen pennun pelastamiseksi, mutta kamppailu loppui siihen, että yleistulehdus valtasi kissapojan sisäelimet. Otan syvästi osaa ja olen niin pahoillani ja surullinen. Ja niin kiitollinen kaikkein parhaasta kodista ja hoidosta, jota pikkumies olisi koskaan voinut saada.

Siitä lähtien, kun Bardarbunga kuoli FIPpiin viime joulukuun alussa, olen vakavissani alkanut miettiä kasvatuksen lopettamista. Hyvät kortit on näköjään pelattu nyt loppuun. Lillenin menehtyminen oli lopullinen naula päätökseen. Meillä ei enää kasvateta kissanpentuja.  Ensiksikin siksi, että meillä asustaa todistettavasti koronavirus, joka onneksi ei ole aiheuttanut ongelmia muille kissoille. Ja toiseksi, en halua enää koskaan riskeerata yhdenkään pienen kissanalun elämää, aiheuttaa surua pentujen omistajille ja pelätä huonoja uutisia. Tiedän kyllä, että tämä on aikamoisen raju suhtautuminen vastoinkäymisiin, kun korona on laajasti levinnyt virus. Ja että kissanpentujen kuolleisuusprosentti on n 7-9. Mutta siitäkin huolimatta minusta näin on paras. 

Nämä kasvatusvuodet ovat olleet henkireikä leipätyöhön, mahdollisuus oppia paljon, saada uusia ystäviä ja ennen kaikkea saada olla näiden maailman hienoimpien luomusten, norjalaisten metsäkissojen kanssa. Tästä kaikesta elämän sisällöstä olen kovasti kiitollinen ja luopumispäätös ei suinkaan ole ollut helppo ja kivuton. Onneksi meillä ovat nämä hienot kissamme! Nyt on aika keskittyä nauttimaan heistä ilman kasvatus- ja näyttelyhässäköitä. Toivotan onnea ja terveyttä ja kaikkea hyvää kaikille mettisharrastajille. Jos joskus voin olla avuksi, niin mielelläni vastaan sähköposteihin ja puheluihin. Facebookissa ei profiiliani enää ole.