Vauhdikasta Vappua!

Huxley tarkastaa munkkitaikinan

Mamma kävi ostamassa eilen orvokkeja parvekkeelle. Laittoi ne amppeleihin juuri meille sopivalle korkeudelle. Kyllä ne tuoksuvatkin hyvälle, multa on mehevää niiden juurella ja ai miten hyviä kukat on mutusteltavaksi. Mutta ihan paras oli se taimien kuljetukseen käytetty paperikassi. Sen herruudesta on käyty monta painimatsia. Ja mahtuuhan meitä sinne useampi yhtä aikaa nukkumaankin, kun ei enää jaksa nahistella.

Tänään me leivottiin sitten munkkeja. Sitko piti käydä tarkastamassa ja kylläpä se vähän tassuun tarttui. Aijai, paremmin pitäisi ihmisten alustaa taikinat!  Mutta ne vehnäjauhot siinä pöydällä olivat hassut. Kun ensin niissä tassuteltiin ja sitten hypättiin alas, niin matolle jäi kivat pienten polkuanturoiden vanat.

Mamma ja Veera tuntuivat tuumivan, että tänä vuonna ei ilmapalloja ja serpentiinejä hankita. Mikähän lie syynä? Ovatkohan ne loppuneet kaupoista?

Mamma puhuu jostain rokotuksista. Kuulemma ensi viikolla sinne pääsee Huxley ja seuraavalla viikolla muut kaverit. Onkohan se juuri se paikka, jossa yksi setä halailee ja lauleskelee pikkukissoista? Ainakin viimeksi oli ihan mukavaa. Varsinkin sitten kun päästiin takaisin kotiin, niin herkkutikkuja ja kissanminttunappeja saatiin paljon!

Eipä tällä kertaa muuta. Oikein Hauskaa Vappua kaikille!

Näyttelytohinoita ja pentupulinaa

Leo John Rudolphin arvosteltavana. Kuva Nina Määttä.

Viime viikonloppuna osallistuimme Madden ja Leon kanssa ISROKin näyttelyyn. Menossa mukana oli myös sydäntä lämmittävän monta kasvattiani: Hilma, Piipo, Helinä, Nikke, Mozart ja Ringo. Kylläpä oli ihana nähdä hyvinhoidetut, kauniit ja upeat kissat ja heidän omistajansa. Menestystä oli yllin kyllin ja valmistujaisiakin saatiin viettää. Mozart ja Leo valmistuivat championeiksi, Ringo premieriksi. Muuta mannaa oli Piipon värin paras, Madden tuomarin paras sekä Niken kissakaverin, Jessen, valmistuminen GIPksi. Ja Helinä sulatti sydämen täysin. Neiti Hulinasta on kasvanut todella kaunis aikuinen ja mikä parasta, hän muisti meidät vielä. Todella iloinen viikonloppu! Kiitos Nina, Taija, Marjut, Sirpa & Matti ja kaikki muut ystäväni hienosta seurasta!

Pennut kasvavat ja kehittyvät hienosti. Ensimmäisistä rokotuksista selvittiin mallikkaasti. Kukaan ei hätkähtänytkään rokotuksesta eikä rokotusreaktioita tullut. Tänä viikonloppuna heillä on 4. madotuskerta, joka sujuu vaivattomasti: Axilur-palaset hujahtavat itse syöden, kun ne peittää ensin suurella herkulla eli  Nutri Plus-geelillä. Näin se kasvattaja huijaa viattomia kissalapsia ;).  Toinen rokotus ja sirun laitto on sitten tiedossa viikolla 19, paitsi Huxleyllä (virallisemmin Snöhetta), joka rokotetaan aiemmin. Ylpeydekseni pikkuherra osallistuu ensimmäiseen näyttelyynsä PIROKissa toukokuussa ja tarvitsee sen vuoksi rokotukset aiemmin.

Kaikki pennut ovat löytäneet omistajansa. Jotkut olivat jo aiemmin tuttuja ja myös uusista kissaystävistä olen todella iloinen. Pennuille oli ilahduttavan paljon kysyntää. Valitettavasti joillekin hyville ja kiinnostaville kodeille jouduin kertomaan ei-oota.

Ainakin Huxleyta ja Nattea (virallisemmin Kjeldeknatten) tullaan näkemään näyttelyissä. He myös jatkavat siitosuralle, jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan.

Meidän kasvatussuunnitelmiin tuleekin sitten pitkä paussi. Mutta kasvatit jatkavat pentuerintamalla: Hilmalle suunnittelee Nina sulhasta ensi syksyksi ja pentue syntyy Tampereen seudulla. Piipollekin on hieno poikaystävä valittu ja Taijan luokse toivotaan karvaisia vauvoja loppuvuodeksi. Mozartilla on vieraillut kaunis kissaneiti ja innolla odotame Mozartin emännän kanssa treffien tuloksia. Toinen morsian suunnittelee häämatkaa komistuksen luo myöhemmin keväällä.  Mummius tuntuu tosi kutkuttavalta ajatukselta! Ja Madde – ihanan hienon sijoitustyttöni sulhassuunnitelmat löi Kati lukkoon ja niistä tuonnempana. Tiedossa on todella komea poika, jota sijaisanoppina pääsin jo ihailemaan. Toiveissa on upea pentue. 

Kyllähän tätä tohinaa on riittänytkin runsaan vuoden sisällä. Neljä pentuetta on syntynyt. Huolta ja vastoinkäymisiä, mutta enemmän kuitenkin iloa ja onnistumisia on ollut. Kun leipätyökin muutti luonnettaan kesken vuoden enemmän matkustusta vaativaksi, on tullut aika hiljentää kasvatustahtia ja nauttia vuorostaan taas aikuisten kissojen seurasta. 

Näyttelyissä käymme vielä Madden kanssa. Leo jää pitkälle näyttelytauolle kasvattamaan turkkia ja kehittymään. Hän on tällä hetkellä hassussa kehitysvaiheessa, jossa kropan sekä hännän pituutta ja jalkojen korkeutta on hulppeasti, mutta muuten olemus on vielä kesken.

10-viikkoiskuulumiset

Fodnesåsen, Kjeldeknatten ja Snöhetta melkein 10 viikkoa

Naperot ovat sitten virallisesti kirjattuja ja ristittyjä. Rekisterikirjat tulivat vähän yli viikko sitten. Tällä kertaa SRK löi edelliset ennätyksensä – rekisteröinti postin kulku mukaan lukien viikossa. Vähän toista kuin kuutisen vuotta sitten, jolloin rekisteröinti kesti miltei 9 viikkoa. Kehitys kehittyy ja hyvä näin.

Ennakkotiedoista poiketen GSD4-tulos oli kuin olikin merkitty pennun sukutaulusivulle siten, että vanhempien kohdalla oli testaustulos. Tosi hyvä, ettei erillisiä testituloskopioita tarvitse tulevaisuudessa pyöritellä, vaan rekkarista näkee suoraan, onko kissa kantaja vai ei ja onko tulokset toimitettu Kissaliittoon.

Hurja meno jatkuu. Catmaxiin kiivetä karautetaan silmän räpäyksessä ja alaskin tullaan mallikkaasti. Pallo- ja huiskaleikit ovat huippua ja tiimellyksen päälle maistuu välipala. Raksut eivät ole viisikon suosiossa, mutta märkäpussit uppoavat arvostaviin suihin nopeasti. Zooplussalta löytyi kalsiumtahna, joka on ehdotonta herkkua.  Axilur-matolääkekin hujahti palasiksi murusteltuna tahnakiekuran sisällä.

Ensi viikolla on ipanuuksien ensimmäinen rokotus. Miten tämä aika voikin mennä näin nopeasti. Vastahan he olivat pieniä tuhisevia kääröjä.   Luopumisen paniikki iskee välillä ja samat ajatukset kuin aina tässä vaiheessa: hullu sitä on kun tähän hommaan ryhtyy. Mutta sitten sitä rauhoittuu, kun ajattelee, miten mukavat kodit näille silmäterille on tiedossa. Glittertind ja hänen palveluskuntansa eivät vielä ole löytäneet toisiaan, mutta eihän tässä mikään kiire ole ;). Kyllä noin suloista poikaa mielellään pitää pidempäänkin kotona.