8.2.2011

Kävelyharjoituksia

Pentujen kehitystahti on huimaa. Viikonloppuisen rukoilijasirkkamaisen askelluksen, pari askelta horjuen eteen, pari taakse ja muksahdus, tilalle ovat vahvimmat jo kehittäneet hellyttävän tepastelun hännät pystyssä. Sasun pennut ovat korkeajalkaisempia, joten he viilettävät pentupesässä kuin pörröiset vireenit.

Nämä kaksi pentuetta kyllä erottaa tekijöidensä perusteella. Sasu on periyttänyt lapsilleen isot korvansa. Onneksi Miki oli korjaamassa niiden asentoa paremmaksi. Profiili ja häntä on myös pidempi kuin Helinän pennuilla. Helinä ja Bosse saivat odotetusti aikaiseksi todella tuuheaturkkisia jälkeläisiä, joilla pään muoto on pyöreämpi. Ja todella topakka luusto.

Joonatan ottaa ahkerasti kontaktia ihmisiin. Valveilla ollessaan hän tepastelee heti pentupesän aukolle tiirailemaan, jos ihmisiä on lähistöllä. Ja heti seuraan liitty Jesper. Kasper on äitinsä kaltainen topakka luonne, joka tutkiskelee jo mahdollisia pakoreittejä Suureen Maailmaan pentupesästä. Tiivitaavi on atleetti, joka lenkkeilee ja kiipeilee ahkerasti. Tämä lienee syynä siihen, että siskotyttö Laalaa on heilahtanut painotilastoissa hänen edelleen. Laalaa on maitobaarin kanta-asiakas - rauhallinen tyttö, josta on kehkeytymässä kaunis puhtaan hopeinen kaunotar. Pai on sydänkäpynen, joka ei koskaan pane pahakseen hellittelyä.

Helinä ja Sasu ovat ilmeisesti luoneet työvuorolistan pentujen hoitoon. Tosin Helinä urakoi enemmän. Sasu tyytyy nuolemaan Helinän pennut, mutta Helinä asettautuu innolla imettämäänkin Sasun pennut. Ja hyvä niin, sillä Helinä muistaa huolehtia myös itsestään. Pieni välipala maistuu aina. Turkki on säilynyt tuuhenana ja kiiltää, mikäli mahdollista, vielä enemmän kuin ennen odotusta. Sasu on taas laihtunut paljon ja turkki haalea kuva entisestään.

On ollut ihana huomata, että pentumme kiinnostavat ihmisiä. Tosi mukavahenkisiä puhelinkeskusteluja on käyty ja sähköpostiviestejä kirjoiteltu todella asiallisten kotien kanssa. Olen ihan imarreltu, kiitoksia! Tässä vaiheessa en vielä ole uskaltanut käydä puhumaan edes alustavista varauksista, koska pennut ovat vasta emon maidolla ja pari-kolme tulevaa viikkoa näyttää, miten naperot kehittyvät. Sormet ja varpaat ovat ristissä, ettei enää tule takaiskuja ja voimme alkaa iloisin mielin suunnitella uusia koteja pennuille ilman pettymisen riskiä.
Laalaa, hopeatäplikäs tyttö, 20 pv

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti