Yhä surkuhupaisammaksi käy tämä kasvattaminen. Aloin penkoa FIFé GA:n päätöksiä ihan ajatuksella ja löytyihän sieltä nämä seuraavat mettiksiä koskevat muutokset:
Silmien väri
Vuoden 2012 alusta lähtien on silmien värin rekisteröinti pakollinen paitsi kokonaan valkoisille kissoille, myös vaneille ja harlekiineille. En ole huomannut tästäkään mitään ohjetta aiemmin, mutta on kyllä voinut mennä ihan ohi silmien, kun näitä high white-kissoja ei ole ollut, ja suunnitelluista yhdistelmistä ei mitä suurimmalla todennäköisyydellä synnykään.
Suositukset siitoskissojen testeiksi
Tämä nosti verenpaineen sitten taivaisiin: röntgenkuvaus patellaluksaation ja lonkkaniveldysplasian varalta.
Patellaluksaatio tarkoittaa polvilumpion sijoiltaan menoa. Periytyvyyden mekanismi ei ole tiedossa. Patellaluksaatio on synnynnäinen ja jaetaan vian vakavuuden perusteella neljään eri asteeseen.
Lonkkaniveldysplasia eli Hip Dysplasia on lonkkanivelen kehityshäiriö, jossa lonkkamaljakko ja reisiluun pää eivät sovi täydellisesti yhteen. Jo lievästi sairaissa ja löysissä lonkkanivelissä voi esiintyä kulumista, mikä voi johtaa nivelrikon syntyyn. Sairaus on perinnöllinen ainakin koirilla ja sen puhkeamiseen vaikuttaa suuri joukko geenejä sekä erilaiset ympäristötekijät.
GA:n pöytäkirjaan oltiin nämä suositeltu testattavaksi perskeiltä, exoilta, cooneilta, norskeilta, abyiltä, bengaleilta, devon rexeiltä ja sompuilta. Hyvin sekalaisesta seurakunnasta siis kyse. Mistään ei kyllä ole löydettävissä tilastoja, montako patellaluksaatiodiagnoosia on mettiksille tehty. Itse en tiedä ainuttakaan.
Ymmärrän ja kannatan täysillä GSD4- ja HCM-testausta. Jenkeissä PKD on jostain syystä rodun ongelmana – lieköhän geeniperimää siellä rikastettu vähän perskillä jossain välissä, kun siellä valtavirran kissajärjestöjen rekkaussäännöt ja menettelyt eivät ole siitä tarkimmasta päästä. Mutta PKD-testikin on helppo, verikokein testattava sairaus.
Mutta nämä röntgenkuvat: kyllähän laitteita varmasti löytyy, mutta onko asiantuntevia lausujia. Epäilenpä, ettei ole. Ainakaan koko maan kattavasti, kuten ei ole HCM-ultratulosten tulkitsijoitakaan. Asetelma ei siksi todellakaan suosi pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvia kasvattajia. Kuvaus- ja matkakustannukset eivät voi olla vaikuttamatta jollain aikavälillä pentujen hintatasoon, joka jo nyt alkaa olla tavalliselle ostajalle kipurajan kynnyksellä, ja houkutus ottaa puolinorjalainen rekisteröidyn sijaan on varmaan monelle suuri.
Erikoista tässä suosituksessa on se, että esim. lonkkadysplasian asteista ei ole kuvattu mitään. Koirillahan asteet menevät välillä A-E. Mikä lasketaan kissalla jo vakavaksi asteeksi? Missä iässä kissat on kuvattava? Mettis kehittyy niin hitaasti, että onko esimerkiksi vuoden ikä liian aikainen ajankohta? Kuka kerää lausunnot siten, että kaikki, myös ne epäsuotuisat, tulokset kirjautuvat johonkin luotettavaan tietokantaan?
Ja miten tämä vaikuttaa mettiksen geenipooliin? Pelkonahan on se ikuinen geenikannan kaventuminen. Olisi ihan mukava kuulla muidenkin pohdintoja näistä asioista, kun hyvin hiljaista tällä rintamalla on ollut.
Pöytäkirja löytyy tästä osoitteesta
