 |
| Snöhetta 4 viikkoa |
Vaikka pennut eivät ihan vielä olekaan 4 viikkoa, päätimme
vaihtaa kuvauspäiväksi sunnuntain. Päiväsaikaan on paljon mukavampi ottaa
kuvia, kun salamaa ei tarvita. Ja on aikaa napsia ja tarkastella satoja
otoksia, joita jo tarvitaan yhä vilkkaammin liikkuvan pennuston ikuistamiseen.
Kylläpä 5 päivässä on taas tapahtunut paljon kehitystä.
Silmien karsastus on hävinnyt kaikilta miltei kokonaan. Sen huomaa myös
leikittäessä naperoita – katse seuraa jo tarkasti sormen liikettä. Motorisilta
kyvyiltään naperot ovat myös kehittynet kovasti. Kaikki kävelevät jo – kuka huterammin
ja kuka jo varmemmin – mutta yksikään ei enää laahaa takapäätään. Painileikit
ovat myös muuttuneet ketterämmäksi.
Storronden meni tänään ensimmäisenä pennuista maistelemaan
baby moussea kupista, kun muut vielä haluavat tutiruokintaa. Fiksu tyttö!
Muitakin houkutellaan joka syöttökerralla kupin luokse maistelemaan. Saas
nähdä, miten nopeasti he hoksaavat, että syödä voi ihan itse. Sasu-äiti pitää
tosin häätää ruokailujen ajaksi pois pentuhuoneesta, kun tämä söisi surutta
lapsilleen tarkoitetut ruoat.
Viimeisimpien pentueiden aikaan en ole madottanut pentuja,
vaan otattanut loistestit kakkanäytteestä. Nyt päätin poiketa periaatteistani,
sillä joillain eläinlääkäreillä näyttää olevan pahanlaatuinen päähänpinttymä
siitä, että sairaus kuin sairaus paranee matohäädöllä. Surullisin todiste
eläinlääkärin kyvyttömyydestä uskoa muuhun kuin piintyneisiin tapoihinsa oli
se, kun kuolemansairaalle nuorelle kissalle määrättiin loishäätö kipulääkkeiden
sijaan :/. Madottamalla nämä pennut yritän välttää vastaavaa koskaan tapahtumasta.
