Naperot päättivät tällä viikolla, että pentuhuone on ihan lapsellinen. He ovat jo iiisoja seikkailijoita, jotka haluavat hallita koko asuntoa. Yöllä tosin on mukava vielä hiipiä vanhaan pentupesään tai emännän sänkyyn vaanimaan sisaruksia.
Hertta imettää vielä - tosin maitoa ei enää tule, mutta lohtuna, rauhoittajana ja läheisyyden antajana on äippä ihan paras. Kiinteä ruoka maistuu mukavasti. Naudan paistijauheliha, kinkkusuikaleet ja postimiesressukan meille hiki otsassa kantamat zooplussan herkut katoavat lautasilta arvostavan maiskutuksen saattelemana.
Kaikki pennut ovat nyt sisäsiistejä. Yhtään salapissaajan lätäkköä ei enää ole löytynyt kirjoituspöydän alta. Tuo paikka oli muuten B-pentueenkin suosikki pisutteluun. Laminaatit tosin jo alkavat siellä irvistellä, mutta onneksi ovat katseilta piilossa.
On se tämä jatkuva innostus kummallista. Jos ei intoile pentusuunnitelmien tai uuden kissan hankinnan kanssa, niin sitten pitää ainakin näyttelykuumetta nostattaa. Ilmoitin Sasun Jyväskylään molemmiksi päiviksi (toivottavasti päästään sisään, vaikka ilmo olikin epätäydellinen) sekä Sasun ja Hilpan Tampereelle. Tooooosi mukava päästä pitkästä aikaa moikkaamaan tuttuja kissoineen. Ja jännittäähän tietysti tuomareiden mielipiteet uusista tyttösistämme.
Muakin jo tulevat näyttelyt jännittää :-) Kivahan se on tuomareiden arviot kuulla, vaikka mulla onkin tunne, että katson pikkitirriä ihan realististen lasien läpi.
VastaaPoistaMutta onhan siinä aina enempi jännitystä tuoda pentu ekoihin näyttelyihin, kun aikuinen. Iineksestäkin jo tiedän mitä tuomarit sanoo, että mitään suuria yllätyksiä ei oo sen osalta tullut / tulossa :-D
Äkkiä se aika menee, kun ipanat on jo 7 viikkoisia!! Mitä pennut on tuumanneet ulkomaanelävästä? Vai ovatko vielä päässeet tutustumaan?