Myötä- ja vastoinkäymisiä

Viime viikonloppuna lauantain ja sunnuntain välisenä yönä se sitten iski - pentujen ripuli. Osa pennuista ja aikuisistakin teki löysää kakkaa. Aloitin heti Attapect-kuurin, jonka tueksi annoin Tehobactia. Ruoka vaihtui pentusoseella maustettuun kauraliemeen. Jynssäsin sunnuntaiaamuna lattiat ja kaikki tasot Virkon S:llä. Tyhjensin ja desinfioin myös hiekkalaatikot. Mutta ripuli vain jatkui. Maanantaiaamuna vein kakkanäytteet Eviralle tutkittavaksi ja ripuloivat kisut eläinlääkärille, jossa heidät nesteytettiin.

Koko viikko on syöty helposti sulavaa ja juomaksi lipitetty Nutrisal-juomaa ja nyt tilanne on jo paljon parempi. Että osaakin iso ilo tulla ihmiselle, kun näkee kovan pennun kikkareen laatikossa! Onneksi pennut ovat voineet koko ajan pirteästi ja toipilassosekin on maistunut alkunyrpistelyjen jälkeen hyvin. Painotkin nousivat tästä takaiskusta huolimatta - mikä helpotus.

Tänään sain vastaukset kakkanäytteistä. Pahin painajainen eli giardia ei taudin aiheuttaja onneksi ollut, vaan se oli bakteeriperäinen. Mistä lie tämä riesa meille tullut. Oma epäilykseni ovat kengät, joita pikkuväki käy innolla haistelemassa ja maistelemassa. Kakkatauti aiheutti myös sen, että tälle viikolle suunnitellut rokotukset siirtyvät nyt ensi viikkoon, kunhan kaikki naperot ovat varmasti toipuneet. Ja kun rokotukset nyt myöhästyvät niin myöhästyy myös pentujen muutto uusiin koteihinsa, joissa heitä jo aaamuja laskien odotetaan.

Tämän viikon yksi ilonaihe oli myös se, että Sasun rekkarit ja transfer saapuivat viimein Sveitsistä. Nyt jännätään, ehtiikö SRK:oon rekisteröinti ajoissa KESKISin näyttelyä silmälläpitäen. Olen ilmoittanut Sasun sinne ja meillä on pienimuotoinen sukukokous tiedossa Taavin ja Tahvon emäntien kanssa. Vuokrasimme jo superhienon huvilankin tätä varten Himokselta. Sormet ja varpaat ovat tiukasti ristissä - näyttelyviikonloppua kun on odotettu jo pitkään ja hartaasti.